BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//tapahtumainfo.fi//NONSGML TAMPERE FILHARMONIA KAUSIKORTIT 2019-2020//EN
METHOD:REQUEST
BEGIN:VEVENT
UID:20260922T164449-118792746-tapahtumainfo.fi
DTSTAMP:20260922T164449
DTSTART:20200514T190000Z
DTEND:20200514T020000Z
LOCATION:Tampere-talo, Iso sali
SUMMARY:TAMPERE FILHARMONIA KAUSIKORTIT 2019-2020
DESCRIPTION:<html><head></head><body><b>TAMPERE  FILHARMONIA  KAUSIKORTIT  SYKSY  2019 - KEVÄT  2020<br></b>Kevätkauden kausikortti sisältää 11 konserttia.<br><br>Lisätietoja: <a href="https://tamperefilharmonia.fi/" target="_blank">www.tamperefilharmonia.fi</a><br><br>Pe 10.1. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>HELPPOTAJUINEN  KANSANKONSERTTI 1930</b><br><b>Tampere Filharmonia 90 vuotta</b><br><i>Kimmo Tullila</i>, kapellimestari<br><i>Jorma Hynninen, </i>baritoni<br><br>Friedrich Von Flotow (1812–1883): Alkusoitto oopperasta Alessandro Stradella<br>Erkki Melartin (1875–1937): Lyyrillinen sarja nro 1: Preludium ja Intermezzo<br>Minä metsän polkuja kuljen<br>Sirkan häämatka<br>Sursum corda op. 125<br>Armas Järnefelt (1869–1958)<br>Isänmaan kasvot<br>Sinfoninen runoelma Korsholma<br><br>Väinö Hannikainen (1900–1960): Karhunpoika op. 10<br>Ilmari Toivo H. Hannikainen (1892 - 1968): Rauha<br>Selim Palmgren (1878–1951): orkesterisarja Kuvia Suomesta op. 24<br><br>Tampereen Orkesterin konserttitoiminta alkoi loppiaisena vuonna 1930. Orkesterin 90-vuotisen taipaleen kunniaksi kevät käynnistetään konsertilla, jonka ohjelma pohjautuu Tampereen kaupungintalon juhlasalissa 12.1.1930 pidetyn kansankonsertin ohjelmistoon. Suomalaissäveltäjien lyyriset orkesteriteokset kuvittavat suomalaista sielunmaisemaa ja romanttisen Alessandro Stradella -oopperan alkusoitto antaa oivan lähtölaukauksen juhlavuodellemme.<br><br>Valikoiman kansanlauluja sekä Hannikaisen laulun Karhunpoika saapuu tulkitsemaan maamme tunnetuin baritoni <b>Jorma Hynninen</b>. Konsertin johtaa Tampere Filharmonian II-viulun äänenjohtajana työskentelevä kapellimestari <b>Kimmo Tullila</b>.<br><br><br>Pe 17.1. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>ENSIMMÄINEN  SINFONIAKONSERTTI 1930</b><br><i>Eivind Gullberg Jensen, </i>kapellimestari<br><i>Laura Mikkola, </i>piano<i> </i><br><br>Ludwig van Beethoven (1770–1827):<br>Alkusoitto oopperasta Fidelio op. 72<br>Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. 15<br>Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791): Sinfonia nro 41 KV 551 "Jupiter"<br><br>Tampereen Orkesterin ensimmäisessä sinfoniakonsertissa vuonna 1930 soivat Mozart ja Beethoven, ja siitä lähtien näiden säveltäjämestarien teokset ovat kulkeneet orkesterin ohjelmistossa. Beethovenin pianokonsertto on itse asiassa kolmas hänen säveltämistään pianokonsertoista – kaksi ensimmäistä jäivät julkaisematta. Mozartin viimeiseksi sinfoniaksi jäänyttä Jupiter-sinfoniaa kutsutaan yhdeksi klassisen musiikin hienoimmista taidonnäytteistä, ja se tunnetaan erityisesti loistokkaasta finaalistaan.<br><br><b>Eivind Gullberg Jensen </b>on valovoimainen kapellimestari, joka aloittaa Bergenin Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuonna 2021. Pianisti <b>Laura</b> <b>Mikkola</b> on pianokonserttojen kiistaton taitaja, joka on muun muassa levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran teokset soolopianolle.<br><br><br>Pe 24.1. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>ERÄÄN  ENKELIN  MUISTOLLE<br></b><i>Sian Edwards,</i> kapellimestari<br><i>Ilja Gringolts, </i>viulu<br><br>Robert Schumann (1810–1856): Alkusoitto näyttämömusiikista Manfred op. 115<br>Alban Berg (1885–1935): Viulukonsertto "Dem Andenken eines Engels"<br>Johannes Brahms (1833–1897): Sinfonia nro 3 F-duuri op. 90<br><br>“Erään enkelin muistolle” eli Alma Mahlerin nuorena kuolleen tyttären muistolle omistettu viulukonsertto on yksi Bergin tunnetuimmista sävellyksistä. Romantiikan keskeisen säveltäjän Brahmsin sävellykset nojautuivat pääsääntöisesti perinteeseen, mutta kolmas sinfonia oli aikansa orkestereille vaativa. Konsertin avaa Schumannin vaikuttava Manfred-alkusoitto.<br><br>Ilja Musinin alaisuudessa Pietarin konservatoriossa opiskellut <b>Sian Edwards</b> on johtanut useita maailman huippuorkestereita. Viuluvirtuoosi <b>Ilja</b> <b>Gringolts</b> on myös Pietarin kasvatti, joka soittaa 1720-luvulla valmistuneella Stradivariuksella. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Tampere Chamber Musicin kanssa.<br><br><br>Pe 13.3. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>VAKAVAA  JA  TRAAGISTA</b><br><i>Olari Elts, </i>kapellimestari<br><i>Johannes Weisser, </i>baritoni<br><br>Johannes Brahms (1833–1897):<br>Traaginen alkusoitto d-molli op. 81<br>Neljä vakavaa laulua op. 121<br>Dmitri Šostakovitš (1906–1975): Sinfonia nro 10 e-molli op. 93<br><br>Brahms valitsi alkusoitolleen otsikon “traaginen” korostaakseen teoksen myrskyisää luonnetta. Laulusarjan Neljä vakavaa laulua kuvaillaan olevan hymni kuolemalle, ja se pohjautuu elämän katoavaisuutta käsitteleviin Raamatun teksteihin. Vakavissa tunnelmissa jatkaa myös Šostakovitšin kymmenes sinfonia, joka oli ensimmäinen Neuvostoliitossa Stalinin kuoleman jälkeen esitetty laaja orkesteriteos.<br><br>Vauhdikas kapellimestari <b>Olari</b> <b>Elts</b> on tuttu vieras Tampereella. Virolainen Elts johtaa kuluvalla konserttikaudella muun muassa Prahan Radion sinfoniaorkesteria, Oslon filharmonikkoja ja Radion Sinfoniaorkesteria. Norjalainen baritoni <b>Johannes</b> <b>Weisser</b> tunnetaan etenkin vaikuttavasta repertuaaristaan ja vahvoista lied-suorituksistaan.<br><br><br>Pe 27.3. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>SORTOVALTAA  VASTAAN </b><br><i>Leo McFall, </i>kapellimestari<br><i>Jonathan Roozeman, </i>sello<br><br>Ludwig van Beethoven (1770–1827): Egmont-alkusoitto f-molli op. 84<br>Dmitri Šostakovitš (1906–1975): Sellokonsertto nro 2 op. 126<br>Antonín Dvořák (1841–1904): Sinfonia nro 7 d-molli op. 70<br><br>Šostakovitšin tummanpuhuva ja voimakas sellokonsertto sai ensiesityksensä Moskovassa säveltäjän 60-vuotissyntymäpäivänä. Konserttoa pidetään yhtenä säveltäjän myöhäisemmän tuotannon helmistä. Dvořák uskoi, että musiikilla on maailmaa muuttava voima, mistä inspiroituneena hän sävelsi seitsemännen sinfoniansa. Beethovenin Egmont-alkusoittoa pidetään puolestaan Unkarin kansannousun 1956 epävirallisena hymninä.<br><br>Kolmessa merkittävässä kapellimestarikilpailussa palkintoja voittanut britti <b>Leo</b> <b>McFall</b> vieraili Tampereella viimeksi syksyllä 2019. Suomalais-hollantilainen <b>Jonathan</b> <b>Roozeman</b> on virtuoosiksi ylistetty sellisti.<br><br><br>Pe 3.4. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>TAMPERE  BIENNALE</b><br><i>Taavi Oramo, </i>kapellimestari<i> </i><br><i>Ismo Eskelinen, </i>kitara<br><br>Ville Raasakka (s. 1977): Black cloud, under ground<br>Usko Meriläinen (1930–2004): Kitarakonsertto (1991)<br>Sanna Ahvenjärvi (s. 1972) ja Tapio Lappalainen (s. 1973): Water, kantaesitys<br>Uuno Klami (1900–1961): Merikuvia orkesterille op. 22<br><br>Suomalaisen musiikin festivaali Tampere Biennale ylittää musiikin kaikki tyylirajat. Tampere Filharmonian tuottamassa festivaalikonsertissa kantaesitetään säveltäjäpariskunta Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen tilausteos ”Water”, joka on ensimmäinen osa neljän ilmastonmuutosta käsittelevän orkesteriteoksen kokonaisuudesta. Teoksessa kuvastuu veden tärkeys, herkkyys, kauneus ja kauheus.<br><br>Nopeasti kapellimestarimaailman keskiöön kivunnut <b>Taavi</b> <b>Oramo</b> debytoi kaudella 2017–2018 Tapiola Sinfoniettassa ja Radion Sinfoniaorkesterissa. Oramo tunnetaan myös laulajana ja elektronisen musiikin tekijänä. Kitaristi <b>Ismo</b> <b>Eskelinen</b> soittaa musiikkia 1500-luvulta nykypäivään ja häntä on ylistetty niin Bachin tulkinnoista kuin aikamme säveltäjien nykyteosten kantaesityksistä.<br><br><br>To 9.4. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>VERDI:  REQUIEM </b><br><i>Santtu-Matias Rouvali, </i>kapellimestari<i><br>Helena Juntunen, </i>sopraano<br><i>Maiju Vaahtoluoto, </i>mezzosopraano<br><i>Andrea Shin, </i>tenori<i><br>Giorgi Kirof, </i>basso<i><br>Tampereen Filharmoninen Kuoro, </i>valm<i>. Elisa Huovinen<br>Tampereen Oopperan kuoro, </i>valm<i>. Heikki Liimola<br><br></i>Giuseppe Verdi (1813–1901): Messa da Requiem<br>Tuotanto: Tampere Filharmonia ja Tampere-talo<br><br>Pe 17.4. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>SÄTEILYÄ  JA  MAJESTEETTISUUTTA </b><br><i>Christopher Warren-Green</i>, kapellimestari<br><i>Elina</i> <i>Vähälä</i>, viulu<br><br>Maurice Ravel (1875–1937): Daphnis ja Chloe -balettisarja nro 2<br>Magnus Lindberg (s. 1958): Viulukonsertto nro 2 (2015)<br>Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791): Sinfonia nro 39 Es-duuri KV 543<br><br>Ranskalaissäveltäjä Ravelin Daphnis ja Chloe -balettisarjaa kuvaillaan koreografioiduksi sinfoniaksi. Säveltäjä teki baletista kaksi konserttikäyttöön sopivaa sarjaa, joista nro 2 on vakiinnuttanut asemansa orkesterien ohjelmistoissa. Lindbergin mehevä viulukonsertto tuo uutta näkökulmaa hyvin perinteiseen teosmuotoon ja Mozartin sinfonia nro 39 tunnetaan majesteettisista alkusävelistä.<br><br>Yhdysvaltalaisen Charlotten sinfoniaorkesterin ja Lontoon kamariorkesterin ylikapellimestari <b>Christopher</b> <b>Warren-Green</b> on myös Britannian hovin luottokapellimestari, joka on johtanut orkesteria esimerkiksi prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin sekä prinssi Charlesin ja herttuatar Camillan häissä. Viulisti <b>Elina</b> <b>Vähälä</b> kuuluu suomalaisten instrumentalistien kansainväliseen kärkikaartiin. Hänellä on myös merkittävä rooli suomalaisten viulistien koulutuksessa perustamansa Viuluakatemian kautta.<br><br><br>Pe 24.4. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>NIBELUNGIN  SORMUS  II</b><br><i>Santtu-Matias Rouvali, </i>kapellimestari<br><br>Richard Wagner (1813–1883) (sov. Lorin Maazel): The Ring Without Words<br>Orkesterin kokoonpanossa on mukana opiskelijoita Tampereen Orkesteriakatemiasta<br><br>Wagnerin pääteos Nibelungin sormus on neljästä oopperasta koostuva sarja, joka pohjautuu säveltäjän omaan kertomukseen legendoista ja kansantarinoista. Kapellimestari Lorin Maazel sovitti suurteoksen 70-minuuttiseksi orkesteriteokseksi ja levytti sen yhdessä Berliinin filharmonikkojen kanssa vuonna 1987. The Ring Without Words vakiinnutti pian asemansa itsenäisenä esittävänä orkesteriteoksena.<br><br>Konsertin johtaa Tampere Filharmonian ylikapellimestari <b>Santtu-Matias</b> <b>Rouvali</b>.<br><br><br>Pe 14.5. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>PILVIMUODOSTELMIA  JA  ELEKTRONIIKKAA</b><br><i>Anja Bihlmaier, </i>kapellimestari<i><br>Torleif Thedéen, </i>sello<i><br></i><br>Esa-Pekka Salonen (s. 1958): Sellokonsertto (2016)<br>Antonín Dvořák (1841–1904): Sinfonia nro 8 G-duuri op. 88<br><br>“Monimutkaisuudesta tiivistyvä yksinkertainen ajatus on mielestäni hieno konsepti: melkein kuin pölypilvistä kehittyvä tietoisuus”, Esa-Pekka Salonen on todennut sellokonsertostaan. Suuren orkestraation lisäksi esityksessä hyödynnetään live-elektroniikkaa, sillä sellon ääntä kuullaan myös loop-ääninauhalta. Dvořákin kahdeksas sinfonia on reipas ja lyyrinen teos, joka ammentaa inspiraatiota säveltäjän rakastamasta böömiläisestä kansanmusiikista.<br><br>Saksalainen <b>Anja</b> <b>Bihlmaier</b> aloittaa Haagin Residentie Orkestin ylikapellimestarina vuonna 2021. <b>Torleif</b> <b>Thedéen</b> on kuulunut pohjoismaisten sellistien kärkijoukkoon jo kolme vuosikymmentä, ja hänen Šostakovitš- ja Bach-tulkintansa ovat voittaneet lukuisia palkintoja.<br><br><br>To 28.5. klo 19<br>Tampere-talon Iso sali<br><b>LEHMÄNKELLO, KITARA  JA  MANDOLIINI</b><br><i>Eliahu Inbal,</i> kapellimestari<br><br>Gustav Mahler (1860–1911): Sinfonia nro 7 e-molli<br><br>Yön lauluksi kutsuttu Mahlerin seitsemäs sinfonia on herkkä ja hyväntuulinen teos, jossa kuljetaan näkyjen, painajaisten ja unelmien kautta kohti uutta päivää. Kekseliäästi orkestroidun sinfonian neljännessä osassa mukaan liittyvät kitara ja mandoliini, jotka vievät kuuntelijan wieniläisen yön tunnelmiin.<br><br><b>Eliahu</b> <b>Inbal</b> on ollut ylikapellimestarina muun muassa Frankfurtin Radion sinfoniaorkesterissa ja Tokyo Metropolitan Symphonyssa. Kuudetta kertaa Tampereella vierailevan Inbalin Mahler- ja Bruckner-levytykset ovat saaneet arvostettuja palkintoja. <br /><br />  Visit event in our website: <a href='https://tapahtumainfo.fi/tapahtuma/2020/05/tampere-filharmonia-kausikortit-2019-2020/217376'>Tapahtumainfo.fi</a></body></html>
END:VEVENT
END:VCALENDAR
