Pääasiassa historiallisin menetelmin toteutetuista valokuvista
koostuva näyttely Danse Macabre heijastelee surun, menetyksen,
identiteetin ja pelon, mutta myös satujen ja mystiikan
maailmoja. Näyttely on syntynyt valokuvataiteilija Jenni Hailin (1980 –)
ja hänen menneen ajan estetiikasta kiinnostuneen pikkuveljensä Jonas
Hailin (1986 – 2020) yhteistyönä. Näyttelyyn johtanut prosessi sai
alkunsa kolmisen vuotta sitten Jonaksen sairastuttua vakavasti.
Näyttely luo vastakkainasetteluja, tunnelmia joissa tuttu ja
vieras yhdistyvät. Kuvissa voi nähdä viittauksia pelkoihin, ahdistaviin
roolimalleihin sekä kuolemaan. Omat sisäiset kummituksemme puistattavat
meitä eniten. Halu ylittää rajoja, jännittää turvallisesti ja paeta
elämän tosiasioita ajavat leikittelemään salaperäisen ja tuntemattoman
kanssa.
Ambrotypiasarjan Other I nimi on englanninnos latinankielisestä
alter ego -käsitteestä. Se viittaa tavanomaisesta persoonasta poikkeavan
toiseuden löytämiseen itsestä. Foneettisesti nimeen sisältyy myös
viittaus silmään (eng. eye) . “Silmät ovat sielun peili”, mutta mitä on
sielu? Silmä merkitsee Kreikassa kirousta (paha silmä), mutta samalla
myös siltä suojaavaa amulettia (μάτι / mati). Silmien peittäminen johtaa
näkemisen estymiseen. Voiko joskus kuitenkin havainnointi kirkastua
sokkona?
Iso osa näyttelyn valokuvista on toteutettu historiallisella,
hitaalla ja vaikeasti hallittavalla märkälevymenetelmällä ambrotypioina
ja tinatypioina. Menetelmä antaa kuville omanlaisensa ajattoman
estetiikan, mutta luo myös haasteita: lasilevy on herkistettävä,
kuvattava ja kehitettävä n. 15 minuutin aikana. Voisi ajatella, että
tämä tekniikka pakottaa jonkinasteiseen autenttisuuteen: Kameran edessä
ollut, on ollut olemassa sellaisenaan. Vai onko? Tämän lisäksi
sattumalla on aina sanottavansa kustakin kuvasta: Kaikenlaiset virheet
ja odottamattomat ilmiöt ovat osa menetelmiä.
Näyttelyn oheisohjelmana la 17. ja su 18.4. toteutettavat
henkivalokuvausperformanssit antavat osallistujalle (lippu varattava
ennakkoon) ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea meedio Madam Lucidan
seanssin maaginen ilmapiiri ja saada todisteeksi kokemuksesta
hopeagelatiinivedos itsestä tavoitetun henkiolennon kanssa.
Performanssit järjestää KOLME-kollektiivi (Jenni Haili, Anna Englund,
Marika Hyvärinen).
Jenni Haili (1980 –) on Aalto yliopiston Taiteiden ja muotoilun
korkeakoulun Valokuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2011 valmistunut
helsinkiläinen valokuvataiteilija. Haili työskentelee monien
tekniikoiden parissa, kuitenkin pohjaten työnsä useasti valokuvaan.
Hailin teoksissa medium ja muoto linkittyvät teosten sisältöön
merkityksellisellä tavalla. Keskeistä hänen tuotannossaan on
piilottamisen ja esittämisen tematiikka. Hailin teoksia on nähty useissa
yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän työskentelee
taiteellisen työn ohessa valokuvauksen työmestarina ja tuntiopettajana
Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä.
Jonas Haili (1986 – 2020) on vanhan ja menneen ajan estetiikasta
inspiroitunut taiteilija. Kiinnostus menneeseen ja katoavaan heijastuu
vahvasti teoksiin.