Täytyykö muotokuvan muistuttaa kohdettaan tai olla
sen näköinen?
Kuinka kauas voimme edetä perinteisen esittämisen keinoista kohti abstraktia,
säilyttäen silti muotokuvan olemuksen? Valokuvakeskus Nykyajassa nähtävillä oleva Merkintöjä muotokuvasta
-näyttely avaa muotokuvan anatomiaa ja pohtii, mistä muotokuvassa on loppujen
lopuksi kyse.
Filosofi Hans-Georg Gadamer toteaa, että muotokuva
ei ole vain kuva eikä kopio todellisuudesta – muotokuva on muistijälki
nykyhetkestä ja ihmisestä, jota se esittää. Muotokuvan piirteitä löytyy myös graafisista
esityksistä ja symboleista, kuten keskiaikaisista sukuvaakunoista. Muotokuvassa
todellisuuden jäljittely, näköisyyden tavoittelu ja
toisintaminen sekä representaatio ovat vahvasti sidoksissa länsimaisen
ajattelun jatkumoon. Identiteetit, ideologiat ja erilaiset historialliset
esittämisen konventiot muokkaavat käsitystämme muotokuvasta. Muotokuvan näköisyys luo jatkuvaa
jännitettä muotokuvan genressä. Tunnettuja muotokuvia on jopa tuhottu, koska ne
ovat esittäneet kohteensa epäedullisessa valossa.
Merkintöjä muotokuvasta
-näyttelyssä valokuvataiteilijatLauri Eriksson,Vilma Pimenoff,
Johannes Romppanen, Perttu Saksaja Nita Verapohtivat teoksissaan laajasti muotokuvaa ja sen
olemusta. Taiteilijat ovat rakentaneet Valokuvakeskus Nykyajan galleriatilaan
muotokuvan koelaboratorion, jossa he kokeilevat ja tarkastelevat sekä
muotokuvan mahdollisuuksia että esittämisen rajoja. Missä kulkevat muotokuvan
rajat?
Johannes Romppanen kyseenalaistaa muotokuvan
kohteen, kuvaten henkilöiden sijaan arjen
objekteja. Tampereella nähtävä teoskokonaisuus
Isän muisto koostuu Romppasen edesmenneen isän esineistöstä sekä häneen
liittyvistä valokuvista. Nita Veran tulkinta muotokuvasta rajautuu
minimalistisiin muotoihin – jopa viivoiksi. Samalla hän pohtii kuinka rakentaa
muotokuva henkilöstä, joka ei ole vielä
syntynyt. Vilma Pimenoffin Eyes Eyes Baby -videoteoksen meikkitutoriaalin
kautta opitaan“näkemään
enemmän”. Pimenoff pohtii omakuvan tulkintaa peilikuvan kautta sekä subjektina
että objektina. Lauri Erikssonin teoksissa liikutaan omakuvasta museaalisiin
esineisiin ja hänen sukunsa arkistodokumentteihin. Näyttelyssä esillä olevat
Perttu Saksan teokset ovat osa taiteilijanMelankolian esineet
-sarjaa. Saksan valohämyssä piirtyvät muotokuvat nostavat hienovaraisesti
esille täytetyn, elottoman eläimen ja pohtivat esineen suhdetta elolliseen.
Näyttelyn yhteydessä järjestetään lauantaina 20.3.
Klo 13 avoin keskustelutilaisuus, jossa Lauri Eriksson ja Perttu Saksa pohtivat
muotokuvan moninaisia kulttuurisia merkityksiä ja sosiaalisia käyttöalueita. Nita Veran ja
Vilma Pimenoffin vetämässä, yleisölle suunnatussa työpajassa tutustutaan
muotokuvan rakentamiseen sekä sen esittävään luonteeseen tehtävien ja
keskustelujen kautta. Iltapäivän aikana kurkistetaan myös kokeellisten
muotokuvaajien tuotantoon, jolla herätellään omaa luovaa
ajattelua.
TEKIJÖISTÄ
Lauri Erikssonin teoksissa vuorottelevat
muotokuvat, maisemat ja arkistodokumentit. Erikssonin 22 tapausta
asunnottomuudesta -näyttely kiersi vuonna 2016 useissa valokuvakeskuksissa ja
se nähtiin myös
Valokuvakeskus Nykyajassa. Teossarja oli myös vuoden 2016
Fotofinlandia-ehdokkaana. Erikssonilta on ilmestynyt valokuvakirjat Suomi
Pictures (2001) sekäBitter Sweet (2006). Hän on valmistunut
Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin
yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa.
www.erikssonpictures.com
Vilma Pimenoff tutkii taiteessaan arjen ilmiöitä asetelmien ja
esineiden kautta. Pimenoff on tutkinut erityisesti katsetta ja katsomista
teossarjassaan Images of Women (2019). Sarjassa hän on käyttänyt
populaarikulttuurin kuvastoa, jonka avulla hän tarkastelee erilaisia
kulttuurisia tapoja ja merkityksiä sekä niiden muodostumista. Hänen työskentelyssään katse on
vahvasti läsnä niin rakennetuissa asetelmissa kuin videoteoksissa. Pimenoff on
valmistunut valokuvataiteen maisteriksi University of the Arts London -yliopistosta (LCC).
www.vilmapimenoff.com
Johannes Romppanen on Espoossa asuva ja työskentelevä
valokuvataiteilija ja muotokuvaaja. Hänen työskentelynsä keskiössä ovat ihmisyys ja
sen moninaiset suhteet. Vuonna 2020 Romppanen voitti Vuoden valokuvataidekirja
2019 -palkinnon Lilja-valokuvataidekirjallaan, joka on omakohtainen kertomus
hänen cp-vammaisesta Lilja tyttärestään ja lapsiperheen arjesta, jossa
sairaalakäynnit ovat osa päivittäistä elämää.
www.johannesromppanen.com
Perttu Saksa on raaseporilainen valokuvaaja ja
kuvataiteilija. Keskeinen teema Saksan työskentelyssä on ihmisen
suhde ympäristöön, erityisesti ihmisen ja eläimen ristiriitainen suhde.
Valokuvan lisäksi Saksa työskentelee
veistotaiteen parissa ja voitti vuonna 2018 presidentti Mauno Koiviston
hautamuistomerkkikilpailun. Saksa on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista
ja Kuvataideakatemiasta.
www.perttusaksa.com
Nita Vera katsoo maailmaa valokuvataiteilijana elokuvaohjaajan
silmin. Hänen teoksensa ovat tunnistettavia lavastetuista, ohjatuista otoksista
ja pysähtyneistä kohtauksista, joissa Vera pohtii rakkauden eri muotoja. Hän on
valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen osastolta
vuonna 2018 ja tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan
narratiivin käyttöä videotaiteessa.
www.nitavera.net