BEGIN:VCALENDAR VERSION:2.0 PRODID:-//tapahtumainfo.fi//NONSGML Jouni S. Laiti feat Kirsi Máret Paltto - Bassi muoraid vuovdi / Pyhien puiden metsä//EN METHOD:REQUEST BEGIN:VEVENT UID:20260910T211853-819397063-tapahtumainfo.fi DTSTAMP:20260910T211853 DTSTART:20240301T020000Z DTEND:20240611T020000Z LOCATION:Rovaniemen taidemuseo Korundi SUMMARY:Jouni S. Laiti feat Kirsi Máret Paltto - Bassi muoraid vuovdi / Pyhien puiden metsä DESCRIPTION:Laitin teokset käsittelevät nykyisen, teollisen ja nopearytmisen yhteiskunnan aiheuttamaa riittämättömyyden ja kiireen tuntua. Laiti osallistuu teoksillaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostaa esille kitkan luonnon ja teollistumisen välillä. Teokset kuvaavat sitä, miten luonnon elintila on kaventunut ihmisen toiminnan johdosta. Teoksissaan hän käsittelee myös ihmismielen tunteita kuten läheisyyden tarvetta. Aiheita lähestytään myös humoristisin ja leikillisin keinoin.

Paltto puolestaan välittää duodjin sisältämää sanatonta viestiä uudella tavalla. Hän käsittelee taiteessaan saamelaisten perinteistä maailmankatsomusta ja hengellisyyttä, joka on näkymättömissä nykypäivänä. Hän tutkiskelee myös etääntymistä, palaamista ja palauttamista - onko mahdollista palauttaa sitä mikä on hävinnyt?

Taiteilijat työskentelevät duodji-perinteen ja sen menetelmien kautta. Näyttelyssä on esillä niin pienikokoisia veistoksia kuin suuria installaatioitakin. Teosten päämateriaalit ovat poronsarvi, pahka ja puu. Laiti käyttää teoksissaan myös teollisia materiaaleja kuten rautaa, muovia ja posliinia. Paltto puolestaan yhdistelee taiteessaan myös pehmeitä materiaaleja kuten villaa, kangasta ja nahkaa.

Jouni S. Laiti (s. 1965) on Utsjoelta kotoisin oleva taiteilija, joka asuu ja työskentelee Inarissa. Laiti on suorittanut duodjin eli saamelaisen käsityön taidepainoitteisen maisteritutkinnon Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa (2019). Hän toimii duodji-opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Laiti on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin ja hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Mäntän kuvataideviikoilla (2019) ja Nykytaiteen museo Kiasmassa (2024). Laitin teoksia on pysyvästi esillä Saamelaismuseo Siidan uudistetussa perusnäyttelyssä.

Kirsi Máret Paltto (s. 1974) on kotoisin Fierranjoelta, Tenojoen laaksosta ja on asunut ja työskennellyt aikuisikänsä Kaarasjoella, Norjan puolella. Kirsi Máret Paltto on kouluttautunut duodjin taitajaksi kursseilla ja kotona äitinsä opissa. Paltto sai Kaarasjoen kunnan kulttuuristipendin duodjityöstään vuonna 2021. Paltto on myös kirjailija ja julkaissut useita kirjoja. Hän on saanut Gollegiella-palkinnon monipuolisesta työstään saamen kielen edistämiseksi.

Näyttely on saanut tukea Suomen kulttuurirahastolta, Saamelaiselta taidesäätiöltä, Saamelaisneuvostolta, Tromssan ja Finnmarkin lääniltä, Suomalais-Norjalaiselta kulttuurirahastolta ja Museovirastolta.

***

Sámedáiddár Jouni Samuel Laiti dáidagis deaivvadit árbevirolaš sámi eallinvuogi ja dálá servodaga goabbatlágan árvvut. Laiti lea garraduojár ja su dáidaga estetihkka ja vuogit vuođđuduvvet duoji árbevirrui. Čájáhusas lea guossedáiddárin mielde Kirsi Máret Paltto, gii dáidagisttis suokkardallá sámi máilmmioainnu sajádaga dálá servodagas.

Laiti barggut giehtadallet dálá industriijalaš ja hohppos servodaga huššás dovddu das, ahte mihkkige ii leat doarvái. Laiti oassálastá dáiddabargguidis bokte servodatlaš ságastallamii ja lokte ovdan ruossalasvuođa luonddu ja industriijalaš doaimmaid gaskka. Dáiddabarggut govvidit dan, mo meahci eallin gáržžohallá olbmo doaimmaid dihte. Dáiddabargguidis bokte son giehtadallá maid olbmo miela dovdduid ja lagašvuođa dárbbuid. Fáttat giehtadallojit maid humoristtalaš ja leaikkastalli vugiiguin.

Paltto bealistis gaskkusta duoji sisdoallan jávohis dieđu ođđa vugiin. Son giehtadallá sámiid árbevirolaš máilmmioainnu ja vuoiŋŋalašvuođa, mii lea oaidnemeahttumis dálá áigge. Son guorahallá maid gáidama, máhccama ja máhcaheami - leago vejolaš máhcahit dan mii lea jávkan?

Dáiddár guovttos bargaba duoji árbevieru bargovugiiguin. Čájáhusas leat ovdan sihke dujiid lágan uhca báccit ja stuorra installašuvnnat. Dáiddabargguid váldoávnnasin lea čoarvi, báhkki ja muorra. Laiti geavaha maiddái industriijalaš materiálaid dego ruovddi, plastihka ja porsliinna. Paltto fas ovttastahttá dáidagisttis maiddái dipmaduoji ávdnasiid, nu mo ullu, árppu, liinni ja náhki.

Jovnna S. Laiti (r. 1965) lea eret Ohcejogas ja ássá ja bargá Anáris. Laiti lea čađahan Sámi allaskuvllas duoji masteroahpuid, main lei dáiddalaš sisdoallu (2019). Son doaibmá garraduoji oahpaheaddjin Sámi oahpahusguovddážis, Anáris. Laiti lea oassálastán máŋggaid joavkočájáhusaide ja su dáiddabarggut leat leamašan oidnosis earet eará Mänttä govvadáiddavahkuin (2019) ja maiddái Dáládáidaga musea Kiasmas Helssegis (2024). Su dáiddabarggut leat maid bissovaččat Sámemusea Siidda ođasmahttojuvvon váldočájáhusa oassin.

Jovnna Jon Ánne Máreha Kirsi (Kirsi Máret Paltto, r. 1974) lea eret Fierranjogas, Deanu leagis ja lea ássan ja bargan ollesolbmo agis earret eará Kárášjogas. Paltto lea váldán duodjeoahpu kurssaid bokte ja ruovttustis eatnis oahpus. Paltto oaččui Kárášjoga gieldda kulturstipeandda duodjebarggus ovddas 2021. Paltto lea maid girječálli ja lea almmustahttán máŋggaid girjjiid. Son lea ožžon Gollegiella- bálkkašumi máŋggabealat barggustis sámegiela buorrin.

Čájáhus lea ožžon doarjaga Suoma kulturruhtarájus, Sámi dáiddafoanddas, Sámeráđis, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddas, Norgga-Suoma kulturfoanddas ja Museadoaimmahagas.

Visit event in our website: Tapahtumainfo.fi END:VEVENT END:VCALENDAR