BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//tapahtumainfo.fi//NONSGML Institute of Voyeurism and Gardening  Pamela Brandt, Leonora Fredriksson, Susanne Gottberg, Sara Orava ja Stiina Saaristo//EN
METHOD:REQUEST
BEGIN:VEVENT
UID:20260923T071342-916755188-tapahtumainfo.fi
DTSTAMP:20260923T071342
DTSTART:20260618T020000Z
DTEND:20260913T020000Z
LOCATION:Riemu-museot
SUMMARY:Institute of Voyeurism and Gardening  Pamela Brandt, Leonora Fredriksson, Susanne Gottberg, Sara Orava ja Stiina Saaristo
DESCRIPTION:<html><head></head><body>Institute of Voyeurism and Gardening (18. kesÃ¤kuuta.â13. syyskuuta 2026) on viiden suomalaisen eturivin kuvataiteilijan Pamela Brandtin, Leonora Fredrikssonin, Susanne Gottbergin, Sara Oravan ja Stiina Saariston yhteisnÃ¤yttely. Kahteen kerrokseen ulottuva laaja nÃ¤yttely rakentuu maalauksista, veistoksista ja piirustuksista. Teokset avaavat nÃ¤kymiÃ¤ muistoihin, uniin, tunteisiin ja ruumiillisiin kokemuksiin. NÃ¤yttelyÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤t RiihimÃ¤en taidemuseon ja RiihimÃ¤en kaupunginmuseon kokoelmista valitut teokset ja esineet, joiden ympÃ¤rille taiteilijat ovat rakentaneet kuvitteellisen instituutin museon tiloihin.<br><br>Nimetyt teemat johdattavat katsojaa lÃ¤pi nÃ¤yttelyn. NÃ¤yttelysalit on nimetty aiheittain: Hortus cultus â Puutarha; Natura â Luonto; Passio â KÃ¤rsimys, intohimo; Sanctus â PyhÃ¤; Somnium â Uni; Innocentia â Viattomuus; Nox â YÃ¶.<br><br>Taiteilijat kuvailevat nÃ¤yttelyÃ¤:<br><br>âNÃ¤yttelymme lÃ¤htÃ¶kohtana on kollektiivinen ja taiteilijalÃ¤htÃ¶inen prosessi, jossa henkilÃ¶kohtainen ja yhteinen muistaminen, hauraus, halu, katsominen ja nÃ¤kymÃ¤ttÃ¶mÃ¤ksi jÃ¤Ã¤minen kietoutuvat yhteen. Teoksiamme yhdistÃ¤Ã¤ esittÃ¤vyys, joka liikkuu alitajunnan, kehon kokemusten ja havaintojen rajapinnoilla. Samalla nÃ¤yttelymme tarkastelee kontrollin, dokumentoinnin ja luokittelun mekanismeja.<br><br>RiihimÃ¤en taidemuseon arkkitehtuuri kÃ¤ytÃ¤vineen, huoneineen ja vitriineineen toimii nÃ¤yttelyn kehyksenÃ¤. Teoksemme ja museokokoelmista valitut teokset ja esineet asettuvat rinnakkain muodostaen tilallisen ja monikerroksisen kokonaisuuden, vaihtoehtoisen kartoituksen siitÃ¤, mikÃ¤ ihmisessÃ¤ ja maailmassa on haavoittuvaa, paljasta tai unohtunutta.â<br><br>NÃ¤yttelyÃ¤ on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.<br><br>TAITEILIJOISTA:<br><br>Stiina Saaristo (s. 1976 Kisko) tunnetaan suurista piirustuksistaan ja groteskista tyylistÃ¤Ã¤n. Saaristo on laajentanut viime vuosina ilmaisuaan myÃ¶s keramiikkaveistoksiin. HÃ¤nen yksityiskohtaisissa teoksissaan groteski huumori, omakuvallisuus ja tarkkanÃ¤kÃ¶inen ihmiskuva yhdistyvÃ¤t. Saaristo kÃ¤sittelee sukupuolirooleja, vallankÃ¤yttÃ¶Ã¤, ulkonÃ¤kÃ¶paineita ja ihmisluonnon ristiriitaisia puolia empaattisen mutta ironisen kuvakielen kautta.<br><br>Kuvataideakatemiasta vuonna 2005 valmistunut Saaristo muistetaan erityisesti mm. laajoista yksityisnÃ¤yttelyistÃ¤Ã¤n Amos Andersonin taidemuseossa (2010) sekÃ¤ Serlachius-museossa (2025â2026). Saariston teoksia kuuluu lukuisiin keskeisimpiin suomalaisiin taidekokoelmiin.<br><br>Susanne Gottberg (s. 1964 Tammisaari) tunnetaan pelkistetystÃ¤ ja tunnistettavasta maalaustyylistÃ¤Ã¤n, jossa valo, hiljaisuus ja tilallisuus ovat keskeisessÃ¤ roolissa. HÃ¤nen teoksensa kÃ¤sittelevÃ¤t usein lÃ¤snÃ¤olon, poissaolon ja katseen teemoja vÃ¤hÃ¤eleisen mutta intensiivisen kuvakielen kautta.<br><br>Kuvataideakatemiasta vuonna 1989 valmistuneelle Gottbergille on myÃ¶nnetty monia palkintoja, kuten Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinto vuonna 1991. Gottberg valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1994. MyÃ¶s mm. julkisista muotokuvistaan tunnetun Gottbergin teoksia kuuluu useisiin merkittÃ¤viin ja keskeisiin suomalaisiin julkisiin ja yksityisiin kokoelmiin sekÃ¤ moniin kokoelmiin Ruotsissa. Gottberg on pitÃ¤nyt lukuisia nÃ¤yttelyitÃ¤ niin kotimaassa kuin ulkomailla.<br><br>Sara Oravan (s. 1975 Helsinki) teokset rakentuvat hitaassa ja kerroksellisessa prosessissa, jossa kuva peittyy, muuntuu ja rakentuu uudelleen. Oravan tuotannossa toistuvat kehollisuus, rituaalien symboliikka sekÃ¤ ihmisen sisÃ¤isen ja ulkoisen maailman vÃ¤linen suhde.<br><br>Kuvataideakatemiasta vuonna 2012 valmistunut Orava on pitÃ¤nyt yhteisnÃ¤yttelyiden lisÃ¤ksi lukuisia yksityisnÃ¤yttelyitÃ¤ koti- ja ulkomailla (mm. Galleria Ama, Keravan Taidemuseo ja Neue Galerie im Artforum, Offenburg). HÃ¤nen teoksiaan lÃ¶ytyy useista merkittÃ¤vistÃ¤ suomalaisista taidemuseoista sekÃ¤ kokoelmista Suomesta ja ulkomailta. Orava on tehnyt myÃ¶s nÃ¤yttÃ¤mÃ¶teoksia, joista viimeisimpÃ¤nÃ¤ Medusa (Exit3-Company, Helsingin OopperakesÃ¤ 2022).<br><br>Leonora Fredrikssonin (s. 1967 Helsinki) keskeinen ilmaisumuoto on maalaus. HÃ¤nen teoksissaan tarkkanÃ¤kÃ¶iset havainnot elÃ¤mÃ¤stÃ¤ laajenevat sadunomaisiksi nÃ¤kymiksi. Fredrikssonin teokset syntyvÃ¤t aikaa vievÃ¤ssÃ¤ tyÃ¶ssÃ¤, jossa jokaisella siveltimenvedolla on tarkoituksensa.<br><br>Vapaassa Taidekoulussa (1986â1987), VÃ¤stra Nylands folkhÃ¶gskolanissa (Konstlinjen 1987â1988) ja Kuvataideakatemiassa (1988â1996) opiskelleen Fredrikssonin teoksia voi lÃ¶ytÃ¤Ã¤ useista julkisista kokoelmista. Fredriksson on toteuttanut julkisia teoksia mm. Uuteen lastensairaalaan (2018) ja Helsingin oikeustaloon (2004). Fredriksson on osallistunut lukuisiin yksityis- ja yhteisnÃ¤yttelyihin.<br><br>Pamela Brandt (s. 1950 Helsinki) tyÃ¶skentelee maalauksen ja piirustuksen parissa. HÃ¤nen teoksensa, joissa arkiset asiat ja pyhÃ¤ limittyvÃ¤t toisiinsa, liikkuvat intiimien havaintojen, tunnelmien ja symbolisten kuvien alueella.<br><br>Brandt on osallistunut useisiin nÃ¤yttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. HÃ¤nellÃ¤ on ollut yksityisnÃ¤yttelyitÃ¤ mm. monissa keskeisissÃ¤ gallerioissa Ruotsissa ja Norjassa. Viimeisimpiin nÃ¤yttelyihin kuuluvat nÃ¤yttelyt SveitsissÃ¤ (Liste, Basel 2026) ja Ranskassa (In extenso, Clermont-Ferrand 2026). Brandt on opiskellut Vapaassa Taidekoulussa vuosina 1971â1976. <br /><br />  Visit event in our website: <a href='https://tapahtumainfo.fi'>Tapahtumainfo.fi</a></body></html>
END:VEVENT
END:VCALENDAR
