L. Onerva
Mirdja
Etsijä rakkauden ja taiteen pyörteissä
Liila Jokelinin ja Eva Buchwaldin tuore tulkinta L. Onervan dekadentista romaaniklassikosta on vaikuttava tarina vapauden ja sisäisen totuuden tavoittelusta.
Mirdjalla on kaksi puolta: toinen elää, toinen kummittelee.
Nuorena Mirdja syöksyy pää edellä elämään.
Hän nauttii täysin siemauksin taiteesta, vapaudesta ja rakkaudesta, mihinkään tai kehenkään sitoutumatta.
Villille sielulle yhteiskunnan sovinnaisuus ja kapea käsitys naisen roolista ovat myrkkyä.
Mirdjan ympärillä pyörii miehiä: naurettavuuteen asti rakastunut Eino Kailo, viisas mutta absintinhuuruinen Rolf Tanne, sensuelli taiteilijakollega Bengt Iro... Kaikki haluavat omia hänet tavalla tai toisella ‒ hänen kauneutensa, älynsä ja sielunsa. Koko maailma tahtoo määritellä hänet joksikin, mitä hän ei ole.
Turhautuneena Mirdja pakenee ulkomaille etsimään omaa taiteilijaminäänsä. Mutta Mirdja on itselleenkin arvoitus. Ja häntä painaa pelko periytyvästä keskinkertaisuudesta ja hulluudesta.
Mirdjan palatessa kotiin ovat hänen nuoruudenhaaveensa jo särkyneet. Hän tutustuu Runariin, jonka kanssa kokee sielullista samankaltaisuutta. Kenties he voisivat kasvaa eheiksi yhdessä, vaikka mies onkin papin poika?
Vanhempana Mirdja seurustelee aaveiden kanssa. Hän on yksinäinen leskirouva, joka katsoo elettyä taaksepäin. Mitä kaikista seikkailuista rakkauden ja taiteen pyörteissä on jäänyt käteen? Katuako sitä, mitä on elämässään tehnyt vai sitä, mikä jäi tekemättä? Onko ihmisen edes mahdollista muovata omaa kohtaloaan, vai onko elämä ikuisesti alisteinen olosuhteille, perinnöllisyydelle, jumalten tai tähtien voimille?
Aikansa kohuromaani vihdoin näyttämölle
L. Onervan esikoisromaani Mirdja vuodelta 1908 (SKS) on kotimaisen kirjallisuuden harvinainen helmi ‒ dekadentti romaani, joka kertoo omaa itseään kiihkeästi etsivän naisen elämäntarinan. Sovinnaisen roolin hylkäävä ja seksuaalisuudestaan nauttiva nainen olivat aiheita, jotka herättivät suuren kohun aikalaisten keskuudessa. Teoksen ydintä ovat naisen identiteetti, nähdyksi tulemisen tarve ja pyrkimys itsemääräämisoikeuteen. Samalla teos syvenee universaaliksi draamaksi ihmisenä olemisen ikuisista kysymyksistä.
Kansallisteatterissa ensi kertaa esitettävä Mirdja on vaikuttava, elegantti näyttämöteos, jossa visuaalinen maailma, musiikki ja koreografinen liike sulautuvat valovoimaiseen näyttelijäntyöhön. Mirdjaa eri elämänvaiheissa esittävät Inke Koskinen ja Kristiina Halttu. Esityksen on dramatisoinut Eva Buchwald, joka on myös hiljattain kääntänyt alkuteoksen englanniksi (Mirdja: A Decadent New Woman, 2025). Mirdja on ohjaajana, kirjailijana, dramaturgina ja muusikkona tunnetun Liila Jokelinin debyyttiohjaus Kansallisteatterissa.
Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 25.11.2026
Työryhmä
Rooleissa Kristiina Halttu, Kasper Korpela, Aksa Korttila, Inke Koskinen, Esa-Matti Long, Pyry Nikkilä, Ilja Peltonen ja Timo Tuominen
Ohjaus Liila Jokelin Dramatisointi Eva Buchwald Lavastussuunnittelu Salli Kari Pukusuunnittelu Riikka Mäntymaa Valo- ja videosuunnittelu Elli Maria Kujansuu Musiikki Veli-Ville Sivén Äänisuunnittelu Jani Peltola Koreografia Niina Rajaniemi Naamioinnin suunnittelu Joonas Lampi
Kesto
Kesto ilmoitetaan ensi-illan alla. Sisältää väliajan.