31.7.2026 / Perjantai
17:00 Käyrätorvet järvellä
Leigon järvilavalle astuvat käyrätorvensoittajat Kreete Jacob, Nikita Matsuk, Jürnas Rähni ja Artur Reinpõld. Ohjelmassa on Viron, Liettuan, Ruotsin ja muiden Itämeren maiden kansanlaulujen temaattisia sovituksia käyrätorville. Säveltäjistä esitetään Sibelius, Tubin ja muita.
19:00 Pohjoismaisia sävelmiä
Esiintyvät Anna-Liisa Eller (kantele), Ulla Krigul (piano) ja Iris Oja (laulu). Konsertissa kohtaavat virolaisten säveltäjien teokset ja kansanperinne – muinaiset runolaulut, Setomaan perinne, inkeroisten eepos ja virolaisten runoilijoiden herkkä sana. Kanteleen lämmin sointi, ihmisääni ja yksinkertaiset mutta syvät äänimaailmat luovat sillan menneen ja nykyisyyden välille.
Ester Mägi, Arvo Pärt ja Veljo Tormis ovat kukin omalla tavallaan etsineet pohjoista olemusta – hiljaisuutta, sisäistä rauhaa, luonnon voimaa ja ihmisen sidettä juuriinsa.
20:30 Kuuden maan tarina 8 kuoroa, 150 laulajaa
Matka kulttuuritilojen halki tuo yhteen kuuden maan äänet, kielet ja perinteet. Lavalla esiintyvät Balsis (Latvia), Liettuan valtiollinen nuorisokuoro, Utopia (Suomi), Sönerna (Ruotsi), Brevis (Ukraina), Seto-leelokuoro Siidisõsara sekä Viron kamarikuorot Kolm Lindu ja Helü, jotka esittävät oman maansa tunnettuja kansanlauluja.
22:15 Konserttiteoksen "Raudan kutsuminen" maailmanensi-ilta
Tormis / Kasterpalu / Liik
8 kuoroa · 150 laulajaa Pohjoismaista ja Baltiasta (Suomi, Ruotsi, Latvia, Liettua, Viro) sekä Ukrainasta. Käyrätorvi Kreete Jacob, laulu ja šamaanirumpu Iris Oja, lyömäsoittimet Maarja Nuut ja Heigo Rosin.
Kuorot: Balsis (Latvia), Liettuan valtiollinen nuorisokuoro, Utopia (Suomi), Sönerna (Ruotsi), Brevis (Ukraina), Seto-leelokuoro Siidisõsara, Kolm Lindu ja Helü (Viro)
Heinäkuun 31. päivän iltana Leigo Järvemuusikan huipentumana on ainutkertainen konserttiteos ”Raudan kutsuminen” — loitsunomainen suurteos, joka on luotu erityisesti Leigo Lake Music Festivalille.
Teoksen lähtökohtana on Veljo Tormisin ”Raudan kirous” (1972), joka perustuu suomalaisen kansalliseepoksen ”Kalevalan” yhdeksänteen runoon ja jota täydentävät edelleen runoilijat Paul-Eerik Rummo ja Jaan Kaplinski.
Kuinka tähän maailmaan syntyi rauta, josta on tehty lähes kaikki maailman aseet? Kalevalan mukaan seppä Ilmarinen takoi alkuraudan viattomasta suomalmista ja otti raudalta lupauksen, ettei se tekisi pahaa. Mutta raudan karkaisussa siihen osunut pisara käärmeenmyrkkyä muutti raudan pahaksi ja pani sen valansa rikkoen leikkaamaan lihaan. Sellaisena rauta lähti maailmalle. Ja tässä me nyt olemme…
Silti Tormisin teos on syvästi pasifistinen. Se varoittaa, että luodun epäeettinen käyttö ja siihen kätketty pahuus kääntyy lopulta myös luojaa itseään vastaan. Näin ”Raudan kirouksen” loppusäkeet tarjoavat lähtökohdan, josta ”Raudan kutsuminen” ammentaa mahdollisuutensa ja ytimensä:
Olemme samasta suosta,
samasta siemenestä syntyneet,
sinä maasta, minä maasta,
mustasta mullasta me molemmat,
yhdellä maalla me elämme,
yhden maan sisään me yhdymme,
maata meillä riittää silloin molemmilla.
Niinpä kun ”Raudan kutsuminen” kysyy, kuinka ottaa raudalta takaisin sen tuhoava voima, vastaus on jo Tormisilla: on palattava alkuun: ”Olemme samasta suosta, mustasta mullasta me molemmat”.
Mutta siihen tarvitaan joku, jolla on riittävästi voimaa ja joka tietää oikeat sanat. Ja joka sillä hetkellä, kun maailma horjuu kuilun reunalla, ei epäröi vaan kutsuu:
Maan ja ilman nimeen,
tulen ja veden nimeen
minä rukoilen,
kuulkaa rukoukseni.
Synnyn ja uudestisynnyn voimat,
rauhan ja hiljaisuuden voimat,
parantakaa
ruumiini ja mieleni.
Näin Tietäjänainen Iris Ojan hahmossa ja Doris Karevan sanoin aloittaa šamanistisen rituaalin, josta kasvaa monikielinen vetoomus maan, veden, tulen ja ilman puoleen – kaikkeuden puoleen. Tässä kutsussa on voima, jolle myös raudan on alistuttava. Se palaa Ilmarisen pajaan ja heittäytyy ahjolle… Tuli polttaa, puhdistaa, maailmankaikkeus järjestää itsensä uudelleen, jotta suomalmi löytäisi jälleen rauhan, kun me taas ”yhden maan sisään yhdymme”.
”Raudan kirouksen” sanojen lisäksi ”Kutsumisessa” on käytetty myös Doris Karevan, Hasso Krullin, Uku Masingin ja Jaan Kaplinskin tekstejä, jotka kietoutuvat Marianna Liikin sävellyksessä Veljo Tormisin henkeen, runolaulun voimaan ja monien kansojen perinteeseen.
1.8.2026 / Lauantai
17:00 Maarja Nuut
laulaja, muusikko
Maarja Nuut on laulaja, moni-instrumentalisti ja säveltäjä, jonka tuotanto avaa rikkaita musiikillisia maailmoja. Häntä on luonnehdittu yhdeksi Euroopan innovatiivisimmista taiteilijoista – artistiksi, joka on aina valmis sukeltamaan entistä syvemmälle.
Klassisen musiikin koulutuksen ja jatkuvasti kehittyvän soinnillisen ilmaisun pohjalta Maarja on perehtynyt moninaisiin alueisiin, kuten intialaiseen klassiseen musiikkiin ja virolaiseen kansanperinteeseen tutkien samalla elektronisen musiikin rajoja. Häntä ajaa sisäinen tarve ja vaisto tutkia erilaisia musiikkityylejä, ilmaisumuotoja ja tekniikoita sekä yhdistää niiden salaisia kieliä ja koodeja omaan, kiehtovaan luovaan maailmaansa.
Vuonna 2016 julkaistun "Une Meeles" -sooloalbuminsa myötä Nuut on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja esiintynyt ympäri maailmaa. Myös hänen kolmas sooloalbuminsa "Hinged" (2021) herätti merkittävää kansainvälistä huomiota. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä lukuisien muiden artistien ja kokoonpanojen kanssa, joihin kuuluvat muun muassa Hendrik Kaljujärv, Nicolas Stocker, Kiya Tabassian, lauluyhtye Shards ja Sun Araw.
19:00 Sóley Islanti
laulaja-säveltäjä
Sóley on islantilainen laulaja, säveltäjä, pianisti ja tuottaja, jonka omaleimainen musiikki yhdistää tunnelmallista poppia, nykymusiikkia ja elokuvallista äänimaisemaa. Hänen musiikkiaan leimaavat herkät laulutulkinnat, minimalistinen pianonsoitto ja hienovaraiset äänimaisemat, jotka ovat yhtä aikaa hauraita, salaperäisiä ja vangitsevia.
Klassisen musiikin koulutuksen saanut Sóley aloitti kansainvälisen uransa Seabear-yhtyeen jäsenenä ennen kuin julkaisi vuonna 2011 ylistetyn debyyttialbuminsa We Sink. Sen jälkeen hän on julkaissut useita omaleimaisia albumeita, kuten Ask the Deep, Endless Summer ja Mother Melancholia, jotka ovat vakiinnuttaneet hänen asemansa yhtenä Islannin kiinnostavimmista nykymusiikin tekijöistä.
Soolotuotantonsa lisäksi Sóley säveltää musiikkia elokuviin ja teatteriin sekä tekee yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa. Hänen teoksissaan piano, elektroniikka ja laulu sulautuvat lumoaviksi äänimaisemiksi. Sóleyn konsertit ovat intiimejä ja vangitsevia elämyksiä, jotka vievät kuulijan unenomaiseen maailmaan, jossa melankolia, mielikuvitus ja pohjoismainen herkkyys kietoutuvat yhteen.
20:30 JFDR Islanti
22:15 Sven Grünbergin juhlavuoden konsertti
Sven Grünberg · Kadri Voorand · Ott Lepland · Viron Elektronisen Musiikin Seuran Yhtye (EMA)
Leigo Järvemuusika -festivaalin huipentuma on yhden Viron merkittävimmän säveltäjän, Sven Grünbergin, juhlavuoden erikoiskonsertti. 1. elokuuta Leigon järvien keskellä soi hänen legendaaristen albumiensa Hingus ja OM sekä kulttielokuvan Kuolleen vuorikiipeilijän hotelli ajaton musiikki.
Sven Grünbergin tuotantoa luonnehtivat avara äänimaailma, meditatiivinen syvyys ja ainutlaatuinen sointikieli, joka on koskettanut kuulijoita jo vuosikymmeniä. Leigon luonnonympäristö – järvet, metsä, tuli ja valo – luo tälle musiikille erityisen tilan ja avaa tunnetut teokset uudessa valossa.
Konsertissa Grünbergin tuotantoa esittävät Viron Elektronisen Musiikin Seuran Yhtye (EMA), Kadri Voorand ja Ott Lepland. Illan tekee erityiseksi se, että yleisön eteen astuu myös vanha mestari Sven Grünberg itse, joka omien sanojensa mukaan ei enää usein nouse lavalle.
Tämä on harvinainen tilaisuus kokea yhden Viron vaikutusvaltaisimman säveltäjän tuotantoa ympäristössä, jossa musiikki ja luonto muodostavat yhden kokonaisuuden.