Mestarit yhdessä - Eero ja Alvar Alajärven maisemissa

Näyttelyt

Järjestäjä:Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi
Paikka:Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi
Sijainti:Alajärvi

Ajankohta:


Pääsymaksu:
min 4 € - max 6

Lahde: Museoliitto

Eero Nelimarkka (s. 1891 Vaasassa – k. 1977 Helsingissä) ja Alvar Aalto (s. 1898 Kuortaneella – k. 1976 Helsingissä) olivat luonteiltaan ja maailmankatsomukseltaan toistensa vastakohtia, jopa ääripäitä. He olivat kuitenkin aikalaisia ja kohtasivat samoja haasteita niin luovuudessa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Alajärvi kuului vahvasti kummankin mestarin elämään eri vaiheissa. Molemmat olivat kosmopoliitteja ja kiersivät maailman suurkaupunkeja hakeakseen vaikutteita, oppiakseen uutta ja solmiakseen kontakteja. Alajärvi toimi heille vastapainona, rauhoittumisen paikkana ja henkisenä kotina luonnon keskellä kansan parissa.

Mestarit yhdessä -näyttely esittelee kahden erilaisen suurmiehen elämää ja työtä Alajärvellä yhteisten teemojen kautta: kansallisarkkitehti ja kansallismaiseman maalari, Alajärven kirkko, Pariisi, Italia, sotavuodet, itsenäistymisen aika ja unelmat.

Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja sen yhteydessä järjestetään pienoisnäyttelyitä, teatteria, musiikkia, työpajoja sekä luentoja.

Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat Alajärveltä kotoisin. Nelimarkka rakensi huvilan Alajärven Pekkolan kylään 1933 ja alkoi maalata eteläpohjalaista maisemaa, joka sai hänen käsissään kansallismaiseman arvon. Vuonna 1964 huvilan läheisyyteen nousi Hilding Ekelundin suunnittelema Nelimarkka-museo, koska Nelimarkka halusi tasapuolisuuden nimissä esittää taidetta myös maaseudulla. Nelimarkka vietti vielä viimeisen kesänsä 1977 nimikkomuseossaan Alajärvellä.

Alvar Aalto syntyi Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella, asui koulupoikana Jyväskylässä ja vietti lapsuutensa kesät Alajärvellä. Isä J.H. Aalto osti talon Alajärveltä 1918 ja Alvarkin oli kirjoilla kunnassa vuoteen 1925 saakka. Aallon Alajärven tuotannon voi jakaa kolmeen vaiheeseen: arkkitehtiopiskelijan töihin, joista merkittävimmät ovat Nuorisoseurantalo (1919) ja Suomen vapaussodan monumentti (1920), nuoren arkkitehdin klassisen kauden rakennuksiin: sairaalaan (1925) ja Villa Väinölään (1926) sekä maailmankuulun maestron Alajärvi-keskukseen (1967-1991).

Huom: Puutteellisten osoitetietojen takia, kartalla sijainti saattaa olla epätarkka.