Näyttelyt Saunapäivä
|
|||||||||||
Saunapäivä Saunapäivä Lämminhenkinen ja nostalginenSaunapäivä-näyttely tarkastelee suomalaisuuden ydintä, saunaa ja saunojia. Aiheiltaan näyttely sivuaa suomalaista kulttuuria, arkea, yhteisöä, historiaa sekä muistoja. Näyttely on koottu Heli Blåfieldin, Sade Kahran, Alexander Lembken sekä Hannu Pakarisen teoksista. Tämän lisäksi näyttelyssä palataan yleisten saunojen Kuopioon. Nykypäivän suomalaista saunakulttuuria kuvittaa helsinkiläisen freelance-valokuvaajanHeli Blåfieldin (s. 1985) kuvat saunoista ja saunojista eri maakunnissa. Blåfield kiersi veljensä, kirjoittaja Ville Blåfieldin kanssa Suomea tehden jokaisessa maakunnassa oman reportaasinsa, jotka koottiin vuonna 2019 ilmestyneeksiSaunavuoro-kirjaksi. Valokuvat dokumentoivat kotimaista arkea muun muassa taloyhtiöiden saunatiloissa sekä julkisissa saunoissa, esitellen saunan suurena kansaa yhdistävänä tekijänä. Ruotsinsuomalaisen valokuvataiteilijan ja kulttuurituottajanSade Kahran (s. 1974) muotokuvissa esiintyy eri-ikäisiä saunojia eri maista, ennen ja jälkeen saunomisen. Syyskesällä 2012 mustavalkoiselle filmille suodattimella kuvatut valokuvat paljastavat silmille näkymättömät ultravioletit aaltopituudet. Puhtautta ja ihmisyyttä käsittelevien kuvien miljöönä toimii Kieloniemen saunan hirsiseinä, joka sijaitsee historiallisen Fiskarsin ruukin tuntumassa. Näyttelyn oheen vuonna 2014 ilmestynyt kirja “Saunomaan Syntyneet“ esittää 44 kuvaparia ennen ja jälkeen saunan. Saksalaisen mediataiteilijan Alexander Lembken (s. 1976) tunnelmantäyteiset lyhytelokuvat kiteyttävät suomalaisen saunakulttuurin moninaisuuden, sen vuosien saatossa kokemat muutokset sekä nykytilanteen. Lembke on haastatellut, kuvannut ja videoinut ihmisiä, jotka ovat syntyneet saunassa vuosisadan aikana ja dokumentoinut heidän muistojaan elämänsä varrelta. Teokset tiivistävät symbolisesti koko elämänkaaren saunan ollessa sen keskipisteenä - tilana syntymän ja kuoleman välissä. Yli satavuotiaita suomalaisia savusaunoja kuvannut TuusulalainenHannu Pakarinen(s. 1962) taltioi muotokuviinsa saunojan omakohtaisen uskonnon harjoittamiseen rinnastettavan saunomiskokemuksen, jonka tarkoituksena on kehon ja mielen puhdistaminen. Pakarisen kuvaamat muotokuvat ovat samalla kuvia alastomuudesta, kehollisuudesta ja saunomisen spirituaalisuudesta; löylyjen tuomasta euforiasta ja materiaalittoman todellisuuden tunteeesta. Saunakulttuuri on muuttunut aikojen saatossa, mutta saunan merkitys tunnustetaan kaupungistuvassa Suomessa. Julkiset saunat ovat nousseet uudelleen ilmiöksi. Saunapäivä-näyttelyssä palataan myös Kuopion yleisten saunojen historiaan Kuopion kulttuurihistoriallisen museon sekä Savon Sanomien arkistokuvien kautta. Yleisten saunojen suurin kukoistuskausi Kuopiossa painottui sotien jälkeisille vuosikymmenille, jolloin väestöä muutti kiihtyvällä tahdilla maalta kaupunkiin. Läheskään kaikissa asuinrakennuksissa ei ollut kunnon mahdollisuuksia peseytymiseen, saunomisesta puhumattakaan. Yleisistä saunoista tuli monelle myös tapa elää lauantaita, saunomisen jälkeen elämä maistui taas elämältä. Viime vuosisadalla Kuopiossa ehti toimimaan vajaat 30 yleistä saunaa, joista enimmillään yhtä aikaa toiminnassa oli parikymmentä. |
|||||||||||