|
Elokuva ja kirjallisuus NV20: Dial Code Santa Claus
|
|||||||||||
|
NV20: Dial Code Santa Claus Ikäraja: K16Mikäli olet kuvitellut Jalmari Helanderin Rare Exportsin (2010) olevan kaikkien aikojen nyrjähtänein jouluelokuva, Dial Code Santa Claus pakottaa kalibroimaan asteikon uudelleen. Tässä kummajaisessa Yksin kotona (1990) kohtaa täysin suvereenisti Jouluyö, murhayön (1984) ja Steven Spielbergin Amblin Entertainmentin 1980-luvun nuorisoseikkailut. Yksin kotona -vertaus ei ole pelkästään perusteltu vaan liki plagiointisyytöksiä huutava. Dial Code Santa Claus valmistui jo vuotta ennen Chris Columbuksen elokuvaa, ja yhtäläisyydet ovat täysin ilmeisiä: pahantahtoinen muukalainen yllättää jouluaattona kotiinsa oman onnensa nojaan jätetyn pikkupojan, ja ennen pitkää tunkeutuja saa huomata aliarvioineensa vastustajansa pahanpäiväisesti. Dial Code Santa Clausissa tunkeutuja on punanuttuinen, parrakas hahmo, joka saapuu yhdeksänvuotiaan Thomasin (Alain Lalanne) valtavaan, satulinnaa muistuttavaan kotikartanoon. Nuorukaisen illuusiot karisevat pukin paljastuessa sellaiseksi, joka puree ja lyö. Piinaavassa kissa ja hiiri -leikissä selviytymiseen tarvitaan sekä lihasvoimaa että teknologiaa. Murhapukin touhuista ei voi paljastaa juuri mitään vesittämättä katsomiskokemusta. Punaisesta koltustaan huolimatta hahmo on luonnosteltu synkillä harmaan sävyillä. Kerrontaan ladatut kieroutuneisuuden kerrokset paljastavat, kuinka poliittisen korrektiuden standardit olivat 1980-luvun Ranskassa hieman toista maata kuin nykyään. Viitteet pop-kulttuurikuvastoon ulottuvat myös Stallonen Rockyyn ja eritoten Ramboon, jonka tavaramerkit tarinan sankari tuntee häkellyttävän hyvin. Ääniraidalla raikaa kasari-ikoni Bonnie Tyler. Päähenkilön koiran nimi on J.R. Ohjaus: René Manzor / Rooleissa: Alain Lalanne, Patrick Floersheim, Louis Ducreux, Brigitte Fossey, Francois-Eric Gendron Ranska 1989 Kieli: ranska, englanninkielinen tekstitys |
|||||||||||
Kommentoi tapahtumaa (0)
