|
Näyttelyt Henrik Duncker: Suomea sattumoisin
|
|||||||||||
|
Henrik Duncker: Suomea sattumoisin Suomea
sattumoisin sai alkunsa 2019 kun Duncker Baltiaan suuntautuneiden
kuvausmatkojensa jälkeen halusi päivittää mielikuvaansa Suomesta.
Dunckerin aikaisemmat kuvaushankkeet kutenViljelijän sopimus jaIf Nokia were a place... olivat paikkakuntakeskeisiä tai tapailivat Suomi-kuvaa esineiden kautta (Pahka-Suomi). Pohtiessaan laajemman kuvakokonaisuuden tekemistä hän kiinnostui Suomen kansallismaisemista. Kansallismaisema
käsitteenä on suhteellisen uusi ja se lienee ensimmäisen kerran
esiintynyt vasta vuonna 1987 Kolia käsittelevässä artikkelissa. Maisemaa
kansallisena symbolina oli toki tarkasteltu jo pitkään kansallistunteen
kasvaessa ja 1800-luvun lopulla maantieteilijät tekivät aloitteen
Suomen nähtävyyksien ja maisemien valokuvaamisesta. 1990-luvun
puolivälissä ympäristöministeriö nimesi Kansallismaisema-raportissaan 27
erityistä kansallismaisemaa: mukaan otettiin kohteita kustakin
maisemamaakunnasta, kansallisen kulttuurin eri osa-alueista ja
kansallisen historian eri vaiheista. Raportissaan ”Ympäristöministeriö
toivoo, että laaja kansalaiskeskustelu viriäisi paitsi
kansallismaisemien myös muiden arvokkaiden maisemien ja
kulttuuriympäristöjen vaalimisesta ja maamme erityispiirteitä
kuvastavien maisemien määrittelystä yleisenä kysymyksenä.
Kansallismaisema on kulttuurinen sopimus, jonka jokainen aikakausi
joutuu tarkistamaan.” Duncker
pohti, voisiko ympäristöministeriön aloitteeseen vastata laatimalla
vaihtoehtoisen kokoelman ”kansallismaisemia” satunnaisotannalla? Hän
käytti kuvauspaikkojen valinnassa satunnaisalgoritmia. Geoinformatiikkaa
ja sosioekonomiaa tohtoriopinnoissaan yhdistelevä Marko Kallio koodasi
algoritmin ja suoritti tietokoneajonelimaantieteellisten koordinaattipisteiden laskennan. Duncker
kertoo työskentelystään: ”Algoritmi heittää minut tiettyyn pisteeseen,
suoristan rankani, pudistelen matkapölyt vaatteistani ja alan tutkailla
ympäristöä pisteen tuntumassa uteliaana ja tarkkaavaisena. Useissa
kuvissa piste on kuva-alalla, joskus se on jalkojeni alla tai selkäni
takana. Kuvaukset aloitin kevättalvella 2019 ja kesäkuuhun 2021 mennessä
kuvattuja kohteita on kertynyt seitsemänkymmentä”. |
|||||||||||
