|
Musiikki Sodan arvet
|
|||||||||||
|
Sodan arvet Jukka Untamala, kapellimestariKirill Kozlovski, piano Richard Strauss: Metamorfoosit, 28’ Galina Ustvolskaja: Konsertto pianolle, jousille ja timpanille, 18’ Dmitri Shostakovits: Sinfonia nro 9 Es-duuri, Op. 70 (sov. Alexander Viatzovtsev), 30’ Illan konsertissa kuulemme musiikkia vuosilta 1945–46. Kolme erilaista reaktiota maailmaa kohdanneeseen tragediaan, yksi pohjattoman surun läpäisemä, yksi vääristelty triumfi, ja yksi nuoren katse tulevaisuuteen. Keskellä maailmansodan pauhuja Strauss uskoutui päiväkirjalleen. ”Kahdentoista vuoden hirviömäinen välinpitämättömyyden ja kulttuurinvastainen valtakausi suurimpien rikollisten otteessa, minkä aikana Saksan 2000-vuotinen kulttuurin evoluutio koki lopullisen tuhonsa.” Seuraavana päivänä Strauss päätti koota sekalaisista luonnostelmistaan yhden yhtenäisen teoksen, joka sai pian nimen Metamorfoosit. Voittoisassa Neuvostoliitossa oltiin eri tunnelmissa. Uransa huipulla, ja hetkellisesti myös Neuvostoliiton valtionjohdon suosiossa olevalta Dmitri Sostakovitsilta tilattiin voiton kunniaksi johtajien triumfiksi tarkoitettu sinfonia. Stalinin terrorin kokenut säveltäjä ei kyennyt näkemään asiaa näin, ja sävelsi tekopyhää valtiovaltaa irvailevan karnevalistisen teoksen, kuin kuolemalle päin naamaa nauraen: "koko ajatus Stalinia ylistävästä teoksesta tuntuu epäpyhältä" kertoi säveltäjä. Niskaan kaatuivakin heti syytökset petoksesta ja ideologisesta heikkoudesta ja teos joutui pian kiellettyjen teosten listalle. Sodan varjossa kasvoi uusi sukupolvi. Galina Ustvolskaya nousi esiin diplomiteoksellaan, pianokonsertolla, minkä tinkimättömyys ja vahva lataus häkellyttää edelleen. Illan konserton piano-osuuden taituroi Kirill Kozlovski. |
|||||||||||
