Muut

Hvitträskin kamarimusiikkifestivaali


Järjestäjä:Hvitträsk museo
Paikka:Hvitträsk museo
Osoite:LUOMA
Pääsymaksu:
Lähde:Museoliitto

Hvitträskin kamarimusiikkifestivaali

Viime elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaali hurmasi yleisön. Tänä kesänä Hvitträsk soi jälleen.

Hvitträskiin suunnitellut taideteokset heräävät henkiin tämän vuoden festivaalin konserteissa. Ohjelmisto on kaikkien festivaalin taiteilijoiden yhdessä suunnittelema. Taiteilijat haluavat näin antaa tunnustusta Hvitträskin perheiden – Gesellius, Lindgren, Saarinen – tavalle tehdä työtä yhdessä ja saavuttaa jotakin enemmän kuin mihin he yksin olisivat yltäneet. Viime kesän festivaalin tapaan mukana on uutta ja vanhaa musiikkia läheltä ja kaukaa.

Festivaalin kaikki neljä konserttia ammentavat inspiraationsa talon neljästä eri teoksesta. Perjantai-illan avajaiskonsertin teemana on teos Satu. Hvitträskin ruokasalissa sijaitsevan Satu-penkkiryijyn ovat suunnitelleet Eliel ja Loja Saarinen vuonna 1914. Sen jokainen suorakaiteen muotoinen kenttä kuvaa elämää talossa ja lapsille siellä kerrottuja satuja. Se johdattaakin musiikin kuulijan kuin luonnostaan Sibeliuksen Satu-teoksen (1892) äärelle.

Hvitträskin talo kätkee sisäänsä suuria tunteita: rakkautta, pettymystä, luopumista ja uuden rakkauden löytymistä. Niistä kertovat lauantain konsertit, joista ensimmäisen teema on löytänyt innoituksensa Neljä sulotarta -veistoksesta. Veistoksen toisinto on sijoitettu talon oleskelunurkkaukseen. Eliel Saarisella ja Herman Geselliuksen sisarella Louisella eli Lojalla oli yhteinen merkittävä Suur-Merijoen rakennusprojekti, johon Loja teki alkuperäisen veistoksen. Työn edetessä he rakastuivat toisiinsa. Niin kävi myös Geselliukselle ja Saarisen silloiselle puolisolle Matildalle, kun he tukivat toisiaan tunnekuohuissaan – uusi rakkaus syttyi. Tämän jälkeen taloja vaihdettiin ja uudet avioliitot solmittiin. Samaa teemaa jatkaa lauantai-illan konsertti Kilpakosijat. Konsertin nimeä kantava vuonna 1905 valmistunut kolmiosainen lasimaalaus koristaa ruokailuhuoneen ikkunaa ja siihen Hvitträskin ihmissuhdetarinat liitettiin jo teoksen luonnosvaiheessa. Konsertissa kuullaankin mm. Johannes Brahmsin säveltämä teos rakastamalleen Clara Schumanille. Brahmsin rakkaus Clara Schumaniin liittää heidät niihin suuriin tunteisiin, joita koettiin myös Hvitträskin perheissä. Brahmsin kamarimusiikki koettiin positiivisena voimana, 'elämän välttämättömyytenä' jo 1800-luvun Saksan kulttuuripiireissä.

Päätöskonsertin teema kietoutuu ehkäpä Hvitträskin kaikkein tunnetuimman teoksen, Liekki-ryijyn ympärille. Akseli Gallen-Kallela lahjoitti Saariselle vuoden 1900 maailmannäyttelyyn suunnittelemansa ryijyn. Nimensä mukaan ryijy on kuin rakkauden liekki, elämän liekki, tulen liekki ja elämän kantava voima, kaiken alku ja ylläpitäjä. Festivaalin päättää Mendelssohnin jousioktetto, jota kirjoittaessaan säveltäjä oli vasta 16-vuotias.

Tervetuloa Hvitträskin kamarimusiikkifestivaalille!

Beata Antikainen & Heidi Rahkonen

Kahvila Hvitträsk palvelee festivaalin ajan pidennetyllä aukioloajalla klo 11-18, ja ravintolassa on saatavilla herkullinen menu.

Ohjelma, menu, liput: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/hvittraeskin-kamarimusiikkifestivaali

Etu museokorttilaisille: Museokorttilaiset ovat tervetulleita nauttimaan kaikista Hvitträskin Kamarimusiikkifestivaalin konserteista puoleen hintaan.

LOPPUUNMYYTY - Lisäksi Suomen kansallismuseo tarjoaa 10 nopeimmalle Museokortin haltijalle erityisedun: pääsylippu 5 € / hlö (norm. 22 €) päätöskonserttiin LIEKKI sunnuntaina 25.8. klo 18. Osta liput erityistarjoushintaan tästä (ERITYISTARJOUSLIPUT OVAT LOPPUUNMYYTY): https://ssl.eventilla.com/kamarimusiikkifestivaali-museokortti-etu

Hvitträsk kahviloineen on avoinna kesäkaudella 29.9. saakka ke-su klo 11-17.