event-242492 event-242492

Näyttelyt

Inkilänhovin elämää 1900-luvun alussa  Millerin sisarusten kuvaamana


Järjestäjä:Mikkelin valokuvakeskus
Paikka:Mikkelin valokuvakeskus
Osoite:Mikkeli
Pääsymaksu:
Lähde:Museoliitto

Inkilänhovin elämää 1900-luvun alussa  Millerin sisarusten kuvaamana

Juvalaisen Inkilän kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Tuolloin seutua kutsuttiin Laihaniemeksi. Inki-niminen mies oli se, joka tarinan aloitti: vuonna 1572 Ingilässä mainitaan olleen kolme hevosta, kolme lehmää, seitsemän lammasta ja vuohi. Perinne on säilynyt.

Vuosisatojen kuluessa Inkilänhovi on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen. Pistooliseppä Tuomas Juhonpoika isännöi tilaa 1600-luvulla. Hän jätti jälkeensä tilalle yhä käytössä olevan nimen Sepänniemi.

Suuren Pohjansodan aikaan 1700-luvun alussa isännyyden jakoivat Tawastin veljekset, joiden elämää sävyttivät useat seikkailut, sotavankeudet, pakenemiset ja niistä seurannut sankaruus. Heidän sisarensa Kristina Tawast avioitui liivinmaalaisen Kristian Wahlin kanssa. Arvellaan, että Wahl olisi tuonut Balttiasta hernelajikkeen, joka tunnetaan Lundin geenipankissa nimellä ”Inkilän herne”.

Inkilän suuri nousukausi koettiin Poppius-suvun aikana 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkuvuosina. Poppiukset olivat juvalaista pappissukua ja omistivat myös Vehmaan kartanon.

Poppiuksen perikunnalta kartanon osti 1847 kersantti Karl Miller, jonka suvun omistuksessa kartano oli 1970-luvulle saakka, jolloin Martti ja Annukka Talvela ostivat tilan. Inkilänhoviin tehtiin mittava peruskorjaus vuosien 1979–81 aikana. Talveloiden kiinnostus ekologiseen viljelyyn heräsi niinä vuosina, jolloin perhe asui Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, josta ekoajattelu alkoi levitä myös Suomeen.

Martti Talvelan kuoltua vuonna 1989 kartanon omistaa Talveloiden tytär Johanna miehensä Severi Hirvosen kanssa. Elinkeinona on luomuveljely ja lammastalous.

Valokuvaus kehittyi merkittäväksi tallennusmuodoksi Millerin suvun aikakaudella. Inkilänhovin jäämistö käsittää parikymmentä kuva-albumia ja tuhansia kuvia. Nyt esillä olevaan näyttelyyn on valikoitunut kuvia vain muutamasta albumista, jotka ovat Ella, Hugo ja August (Atte) Millerin kokoamia. Tarkkaa selvyyttä ei ole siitä, mitkä noiden albumien otokset ovat kenenkin näppäilemiä. Näin ollen tässä näyttelyssä voi olla mainitun kolmikon lisäksi useammankin Millerin otoksia.

Millerien valokuvien aiheet ovat yhtäältä perhealbumeissa yleisesti nähtyjä tilannekuvia, toisaalta ne kertovat kuvaajan pyrkimyksistä synnyttää jotakin klassista – elettiinhän tuolloin Suomen taiteen kultakautta, eivätkä Milleritkään ole voineet välttyä näkemästä Albert Edelfeltin tai Akseli Gallen-Kallelan maalauksia.

Näyttelyn kuvat ovat peräisin Johanna Hirvosen/Inkilänhovin, Heikki Millerin, Risto Millerin ja Torsti Millerin kokoelmista. 

Näyttelyn on kuratoinut ja toteuttanut Mikkelin valokuvakeskuksen taiteellinen johtaja TaM Olli Jaatinen.