|
Näyttelyt Kokoelmia kotoa ja kaukomailta
|
|||||||||||
|
Kokoelmia kotoa ja kaukomailta Kokoelmia kotoa ja kaukomailta -näyttelyssä Turun museokeskuksen luonnontieteellisestä kokoelmasta nostetaan esiin yksityisten keräilijöiden lahjoittamia aarteita eksoottisista perhosista kotoisiin koulukasvioihin ja komeista kummitussirkoista yli vuosisadan takaisiin muna- ja mineraalikokoelmiin.Näyttelyn pääosassa ovat aiemminkin Biologisessa museossa yleisöä ihastuttaneet kaukomaiden hyönteiset Lasse Vastamäen kokoelmasta. Esillä on muun muassa Papua-Uuden-Guinean ylänköalueilla 1400 metrin korkeudessa elävä purppurajousiritari, eteläamerikkalaisia taivaansiipiperhosia sekä erilaisia kiehtovia kovakuoriaisia. Vastamäki keräsi ja vaihtoi hyönteisiä vuosikymmenien ajan, ja harrastuksen myötä syntyi kaunis ja mielenkiintoinen kokoelma. Turun museokeskuksen luonnontieteellisessä kokoelmassa on yhteensä lähes 25 000 näytettä, joista valtaosa on hyönteisiä. Näyttelyssä kokoelmasta nostetaan esiin hyönteisten lisäksi kotoisia kasvinäytteitä, linnunmunia sekä mineraaleja, jotka museaalisen ja tieteellisen arvonsa lisäksi säilyttävät kokoelmissa myös kerääjiensä perintöä. Näyttelyssä mielenkiintoista henkilöhistoriaa kantavat muun muassa Biologisen museon entisen intendentin Fredrik Rauhan mineraalinäytteet, joita hän käytti opetuskokoelmana toimiessaan 1930–50-luvuilla luonnonhistorian ja maantieteen lehtorina Turun lyseossa. Nykyisin paitsi ulkomaisten kokoelmien myös monien Suomen luonnosta kerättävien kokoelmien kerääminen on luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi lailla säädeltyä. Vielä sata vuotta sitten esimerkiksi linnunmunien keräily oli melko tavallinen harrastus, mutta 1960-luvulla se kiellettiin luonnonsuojelulaissa, ja vuodesta 1864 lähtien oppi- ja kansakoulujen opetussuunnitelmaan kuulunut kasvion kerääminen joudut-tiin lopettamaan vuonna 1969, kun tietyt harvinaiset kasvit olivat ehtineet kadota joiltain alueilta kokonaan. Luonnontieteellisen tutkimuksen näkökulmasta vanhat, huolellisesti dokumentoidut kokoelmat muodosta-vat arvokkaan aikasarjan, kun tutkitaan esimerkiksi lintujen pesimäbiologiaa tai kasvien levinneisyyttä. Vielä vuosisatojenkin päästä ne kertovat meille ajastaan, elinympäristössä tapahtuneista muutoksista tai lajikadosta. |
|||||||||||
Kommentoi tapahtumaa (0)
