|
Näyttelyt Anna Ellmén: Faabeleita
|
|||||||||||
|
Anna Ellmén: Faabeleita ANNA ELLMÃNFaabeleita 7.1. â 1.2.2026 Galleria Moletti â Forssan museo Anna Ellménin pronssiveistoksista koostuvan näyttelyn lähtökohtana ovat faabelit, opettavaiset eläintarinat. Faabelit ovat yksi kauimmin kestäneistä ja laajimmalle levinneistä traditioista eurooppalaisessa kulttuurissa. Kaikki tuntevat esimerkiksi tarinan ketusta ja happamista marjoista. Vaikka faabelit saatetaan nykyään mieltää lasten saduiksi, ne eivät alun perin olleet osoitettu lapsille. Faabeleita luettiin niin yliopistoissa ja luostareissa kuin juomingeissakin. Lapsille sopivaan muotoon faabeleita alettiin muokata vasta 1700-luvulta alkaen. On esitetty, että alun perin faabeleita kirjasi muistiin antiikin kreikkalainen kirjailija Aisopos (n. 620â564 eaa.) Ei kuitenkaan varmasti tiedetä, oliko Aisopos historiallinen henkilö. Sittemmin näitä lyhyitä tarinoita on varioitu yhä uudelleen aina näihin päiviin asti. âAisopoksen lisäksi olen käyttänyt teoksissani lähteinä muun muassa kreikkalais-roomalaisen Phaedruksen (n. 18 eaa. â 54â68 jaa.), ranskalaisen Jean de La Fontainen (1621â1695), venäläisen Ivan Krylovin (1769â1844) kirjoittamia faabeleita. Teokseni eivät pyri olemaan faabeleiden kuvitusta. Faabeleille on luonteenomaista, että ne muuttuvat ajan saatossa. Itsekin pyrin katsomaan faabeleita eri kulmasta ja tuon niihin omaa tulkintaani. Tähän näyttelyyn olen laajentanut näkökulmaani faabelin käsitteestä myös sellaisiin eläinaiheisiksi opetussaduiksi miellettäviin tarinoihin, jotka eivät pohjaa antiikin faabeleihin. 1700- ja 1800-luvuilla eläneiden saksalaisten Grimmin veljesten sadut eläinhahmoineen ovat olleet lähtökohtana kahden teoksen synnyssä.â Anna Ellmén (s. 1981) on turkulainen kuvanveistäjä. Hänen veistostensa lähtökohdat nousevat kulttuurihistoriasta, kirjallisuudesta, myyttisistä tarinoista ja kansanperinteen kertomuksista. Ellmén käsittelee teoksissaan usein ihmisen ja luonnon suhdetta. Hänen pääasiassa käyttämänsä materiaali on pronssi. Hänellä on 15 vuoden kokemus pronssin valamisesta, ja hän valaa itse kaikki pronssiveistoksensa Jöötti ry:n valimolla Turun Pääskyvuoressa. Hänen työskentelylleen on tyypillistä, että teokset koostuvat osista, jotka hän valaa erikseen ja yhdistää jälkikäteen. Ellmén muovailee veistoksensa vahaan, jonka sitten valaa pronssiin. Teosten osiksi hän valaa pronssiin myös muun muassa kasvien osia sekä esineitä. Ellmén on valmistunut vuonna 2014 kuvataiteilijaksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta ja samana vuonna filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan kulttuurihistoria. Forssan museo Wahreninkatu 12 30100 Forssa Avoinna: ti-pe 10-16, la 10-14, su 12-16 Galleria Molettiin on vapaa pääsy. |
|||||||||||
